Koiriemme terveystutkimukset
Täällä voit tutustua koirillemme tehtäviin terveystutkimuksiin. Virallisten silmä-, sydän- ja polvitutkimusten lisäksi aloitimme alkuvuodesta 2021 myös luustokuvaamaan jalostuskoiriamme.
Suomen Venäjäntoyt ry:n jalostussuositukset Kennelliitto Jalostustietokanta
Sydämen auskultaatiotutkimus
Auskultaatiolla selvitetään, onko koiralla sydämen sivuääni. Tutkimus tehdään stetoskoopilla kuunnellen. Sivuääni liittyy moniin sydänsairauksiin, kuten hankittuun läppärappeumaan ja synnynnäisiin sydänsairauksiin. Sivuäänen perusteella ei kuitenkaan voida määrittää, mistä sydänsairaudesta on kyse, vaan tällöin yleensä suositellaan jatkotutkimuksena sydämen ultraäänitutkimusta.
Silmäsairaudet
Virallisessa silmätutkimuksissa selvitetään, onko koiralla oireita perinnöllisistä silmäsairauksista. Jalostusvalinnoilla tulee pyrkiä estämään ja vähentämään erityisesti vakavien, näköä uhkaavien ja/tai kipua, leikkaushoitoa tai jatkuvaa lääkitystarvetta aiheuttavien sairauksien ilmeneminen. Kaikki silmistä tehdyt löydökset eivät kuitenkaan sulje koiraa jalostuskäytöstä.
Jotta tietoa perinnöllisten silmäsairauksien esiintymisestä ja mahdollisesti periytymismallista saataisiin, suositelaan ECVO silmätarkastusten tekemistä seuraavasti:
- jalostukseen käytettävät eläimet: vuosittain
- muut: 3-4 kertaa elämässä, esim. 1, 3, 6 ja 9 -vuotiaana. (Kennelliitto)
Patellaluksaatio
Polvinivelen rakenteelliset heikkoudet altistavat patellaluksaatiolle eli polvilumpion sijoiltaanmenolle. Jalka-asento on virheellinen ja polvilumpion telaurat ovat liian matalat.
Patellaluksaatiota esiintyy suhteellisen runsaasti kääpiöroduilla. Vika on usein periytyvä. Polvilumpion rakennetta säätelevät useat eri geenit, joiden esilletuloa myös ympäristö muokkaa.
Virallinen polvitutkimustulos annetaan yli 12 kk vanhalle koiralle ja tulos on voimassa 2 vuotta alle kolmevuotiaana tutkitulla koiralla. Yli kolmevuotiaalle koiralle tehty tutkimus
on voimassa pysyvästi.
Patellaluksaatio voi myös pahentua eikä nuorena saatu tulos välttämättä ole lopullinen.
Perinnölliset selkämuutokset
Spondyloosi
Spondylosis deformans eli spondyloosi on selkärangan rappeumasairaus, jossa selkänikamien rajoille muodostuu luupiikkejä ja/tai -siltoja. Spondyloosia kehittyy usein normaalistikin ikääntymisen myötä, mutta tietyillä roduilla rappeumaa todetaan jo nuorilla koirilla.
Silloittumat ovat yleisimpiä rintarangan loppuosassa ja lannerangan sekä ristiselän alueella, joten rinta- ja lannerangasta otetut sivukuvat ovat riittäviä kartoituskuvaamisessa.
Spondyloosia pidettiin pitkään koiralle merkityksettömänä oireettomana ikääntymismuutoksena. On kuitenkin havaittu, että selkärankaan muodostuneet luupiikit ja silloittumat voivat aiheuttaa koiralle vaihtelevanasteisia oireita kuten jäykkyyttä, ontumista, epämääräisiä selkäkipuja ja hyppäämishaluttomuutta. Kehittymässä olevat luupiikit voivat murtua tai hangata toisiaan aiheuttaen tulehduskipua alueella – toisinaan paikalliset oireet helpottavat kun luutuminen etenee täydeksi sillaksi.
Virallisen tutkimuksen alaikäraja on 24kk
Välimuotoinen lanne-ristinikama (lumbosacral transitional vertebra, LTV)
LTV on yleinen synnynnäinen ja perinnöllinen nikamaepämuodostuma jonka periytymismekanismia ei tunneta.
LTV:llä tarkoitetaan nikamaa, jossa on sekä lanne- että ristinikaman piirteitä. Välimuotoinen nikama voi olla viimeinen lannenikama (L7), jolloin puhutaan sakralisaatiosta tai ensimmäinen ristiluun nikama (S1), jolloin puhutaan lumbalisaatiosta. Muutos voi olla symmetrinen eli samanlainen oikealla ja vasemmalla puolella tai epäsymmetrinen, jolloin selällään otetussa röntgenkuvassa nähdään puoliero.
Joillain koirilla lannenikamien lukumäärä on poikkeava, normaalin 7 nikaman sijaan näillä koirilla on 8 (L8) tai 6 (L6) lannenikamaa.
LTV:stä voi saada lausunnon 12 kuukautta täyttänyt koira.
Selkärangan nikamien epämuodostuma (vertebral anomaly, VA).
Välimuotoisia nikamia on erilaisten rangan osien vaihteissa: kaula- ja rintarangan, rinta- ja lannerangan sekä lannerangan ja ristiluun muodostavien ristinikamien vaihteissa. Tällöin esimerkiksi viimeisessä kaulanikamassa saattaa olla pienet kylkiluun tyngät, kylkiluullisia normaaleita rintanikamia on vain 12 (jolloin viimeinen rintanikama muistuttaa rakenteeltaan lannenikamaa) tai viimeinen lannenikama on lyhentynyt ja mahdollisesti jopa kiinnittynyt ristiluuhun muistuttaen ristinikamaa. On myös mahdollista, että ensimmäinen ristinikama ei olekaan luutunut kunnolla ristiluuhun vaan muistuttaa siten lannenikamaa.
Välimuotoiset nikamat on mahdollista kuvantaa jo pikkupentuna, oireita kuitenkin tavallisemmin ilmenee vasta aikuisena. Välimuotoiset nikamat aiheuttavat rangan epästabiiliutta ja lantion vinoutta ja siten lisäävät uudisluun kertymistä (silloittumista, spondyloosimuutosta). Myös välilevyrappeuman riski nousee.
Välimuotoiset nikamat on mahdollista tutkia jo nuorella iällä, mutta virallisen lausunnon saa aikaisintaan 12 kk ikäiselle koiralle.
Lonkkanivelen kasvuhäiriö
Lonkkaniveldysplasia
Lonkkanivelen kasvuhäiriö on yleisimpiä luustoon liittyviä sairauksia koirilla.
Lonkkavika kehittyy nuoren koiran kasvaessa, eikä tämän vuoksi luovutusikäisestä pennusta voida varmuudella sanoa, tuleeko siitä terve aikuinen. Kipuoireet saattavat poistua moniksi vuosiksi koiran kasvukauden päätyttyä. Kivuttomaan kauteen on syynä sidekudoksen muodostuminen löysään niveleen nivelkapselin tulehduksen seurauksena. Tämä ylimääräinen sidekudos vähentää nivelen löysyyttä.
Lonkkamaljan ja reisiluunpään yhteensopimattomuus johtaa lopulta myös nivelrikkoon. Epäsopiva reisiluunpää saattaa hangata lonkkamaljan rustopinnan rikki, mikä aiheuttaa vaurion laajuudesta riippuen voimakastakin kipua. Nivelrikko kehittyy usein hitaasti, ja myös sen etenemisen ja vakavuusasteen seurantaan vaaditaan röntgenkuvausta.
Koiran lonkkaniveldysplasian vakavuusaste määritellään lonkkien röntgenkuvista, joissa arvioidaan reisiluun pään ja lonkkamaljan yhteensopivuutta. Yhteensopivuus ilmoitetaan asteikolla A-E, jossa:
- A = normaalit lonkkanivelet
- B = lähes normaalit lonkkanivelet
- C = lonkissa on lievä dysplasia
- D = lonkissa on kohtalaisia muutoksia
- E = lonkat ovat vaikeasti dysplastiset, jolloin pahimmillaan reisiluun pää ei pysy lonkkamaljassa lainkaan.
Lonkkakuvauksen alaikäraja on 12 kk.
Kyynärnivelen kasvuhäiriö
Elbow dysplasia, ED
Kyynärnivelen kasvuhäiriön periytymiseen vaikuttaa useita eri geenejä. Kyynärnivelen kasvuhäiriö on yleisempää uroksilla todennäköisesti urosten suuremman painon ja mahdollisesti myös hormonaalisten tekijöiden takia. Nykykäsityksen mukaan perinnöllisillä tekijöillä on suurin osuus kyynärnivelen kasvuhäiriön synnyssä, mutta ympäristötekijöillä on osuutensa sen ilmenemisessä.
Kaikissa kyynärnivelen kasvuhäiriöissä oireet alkavat keskimäärin 4 – 7 kuukauden iässä. Tyypillinen oire on ontuminen, joka voi pahentua rasituksessa tai olla voimakkainta levon jälkeen. Ontuminen voi olla jatkuvaa tai ajoittaista. Omistajan voi olla vaikea havaita koiran ontumista, jos kasvuhäiriö on molemminpuolinen. Toisinaan kasvuhäiriö on molemmissa kyynärnivelissä, vaikka koira ontuu vain toista jalkaa. Usein oireet huomataan vasta aikuisiällä ja silloin oireet johtuvat kasvuhäiriön seurauksena kehittyneestä nivelrikosta. Kiinnittymätön kyynärpään uloke ei välttämättä oireile nuorella koiralla ja se voi olla röntgenkuvauksen sivulöydös.
Lue juttu toitsujen luustokuvauksista täältä.
Chiari-epämuodostuma ja syringomyelia
Chiari –tyyppinen epämuodostuma (CM) tarkoittaa aivojen takakuopan suhteellista ahtautta (aivojen takakuopan tilavuus on siis suhteellisesti liian pieni sen sisältämän aivokudoksen määrään nähden), minkä seurauksena pikkuaivot ja usein myös aivorunko tyräytyvät taaksepäin kallon isoon aukkoon (foramen magnumiin) tai sen läpi.
Syringomyelia (SM) tarkoittaa nesteentäyteisten onteloiden muodostumista selkäytimeen aivoselkäydinnesteen epänormaalin liikkumisen seurauksena. Tärkein syringomyelialle altistava tekijä on Chiari –tyyppinen epämuodostuma.
Lue lisää täältä.
Yleisin syringomyelian aiheuttaja on pikkuaivojen työntyminen selkäydinalueelle kallonpohjan ison aukon kautta (Chiari-epämuodostuma).
Muita tyypillisiä syringomyelian aiheuttajia:
- tukkeuma lukinkalvonontelossa
- trauma
- kasvain
- tulehdus
- välilevyn pullistuma
- aivojen sisäiset kasvaimet
Syringomyelian oireet:
- tuntoherkkyys
- ulvahtelu
- ataksia eli koordinaatiohäiriö
- asentotuntopuutokset
- kasvohermohalvaus
- skolioosi
- tortikollis eli kierokaula
- epileptiset kohtaukset
- kasvojen/pään hankaaminen
- eroahdistus
- kosketusylliherkkyys
- agressiivisuus
- vieraspelko
Micro Miracle's 